Lepoviikko

Minulle käy usein niin, että lepoviikolle siirryttäessä tulee jotain, jonka takia pitää käydä lääkärissä. Ja niin kävi taas.

Kävin luomenpoistossa paremman puoliskoni kehotuksesta ja sain kolme vuotavaa haavaa selkääni ja yhden niskaan. Paras juttu tässä oli se, ettei luomia tarvinnutkaan lähettää eteenpäin tutkittavaksi, vaan olivat ns. rasvaluomia, jotka eivät kuulemma ole vaarallisia. Tämä operaatio suoritettiin tiistaina 8.9.2020.

Luomenpoiston jälkeen seuraavana päivänä oli pakko vuorostaan käydä hammaslääkärissä. Siihen mennessä päivän kestänyt kipu leuassa ja yhdessä alahampaista oli sen verran kova, että päivystykseen meno oli välttämätöntä.

Kipeä hammas juurihoidettiin ja tulehdus saatiin hammaslääkärin mukaan pois hampaan ytimestä ja juurikanavista. Seuraava hoito olisi marraskuussa, jolloin hammas todennäköisesti juurihoidetaan uudestaan. Jos kipua ja turvotusta leuassa ilmenee aiemmin, hammas joudutaan poistamaan. Toivon, että hammas paranee eikä poistoa tarvitse tehdä. Se on nimittäin aika inhottavaa hommaa.

Tällä hetkellä tuntuu, että se on lähtenyt paranemaan. Nyt on perjantai. Ei mennyt tämäkään lepoviikko hukkaan, kun sai hoitaa itseään kuntoon ja levätä.

Lepoviikon eväät ovat pitäneet minua aina hiukan nälässä. Ilmeisesti varastolla työskenteleminen on sen verran kuluttavaa puuhaa, että nälkä pääsee toisinaan yllättämään, kun hiilihydraatin määrässä ei ole kehumista. Onneksi ensi viikolla ruuan määrä taas nousee kohti sitä normaalia ja kehittävää määrää.

Tästä postauksesta tuli nyt hiukan lyhyt, mutta ensi viikolla juttua taas riittää, kun uusi ohjelma starttaa. Silloin lähden tekemään high intensity -treeniä, joka vaikuttaa näin alustavasti melko raskaalta treenimetodilta. Mutta ensi viikon lopulla siitä sitten enemmän. Nyt,

ALL OUT!